Destia rakentaa Helsingin alueelle latausverkostoa, joka vastaa kasvaviin sähköautojen lataustarpeisiin. Helenin kilpailutuksen voittajana Destia toteuttaa hankkeen, joka sisältää 48 yksityisautojen ja kahdeksan taksiautojen latausasemaa, joista noin 40 on pikalatauspisteitä. Kokonaisuus on merkittävä laajennus Helsingin kaupungin yleisillä alueilla sijaitsevaan latauspisteverkostoon ja sen tarkoituksena on edistää kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Latausasemat ovat yleisessä käytössä, mutta taksien käyttöön tarkoitetut asemat ovat poikkeus. Helenin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja sähköautojen latausmahdollisuudet ovat tärkeä osa tätä tavoitetta.
Destia vastaa urakoinnista ja suunnittelusta, ja hanke pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2023 loppuun mennessä. Tämä on laaja hanke, joka toteutetaan nopealla aikataululla. Helenin Head of E-mobility, Kati Andersin, korostaa luotettavuutta ja kokemusta suurten hankkeiden läpiviennistä valittaessa toteutuskumppania.
Destia on yksi Suomen johtavista ammattiliikenteen latausinfrastruktuurin tarjoajista, ja sen Sähkölatausyksikön päällikkö, Jere Jokinen, toteaa, että liikenteen sähköistyminen on kovassa vauhdissa ja sähköajoneuvojen lataus on yhä merkittävämpi osa liikenteen infrastruktuuria. Latausverkoston rakentaminen Helsinkiin on yksi vuoden suurimmista hankkeista koko markkinassa, ja Destia on ylpeä saadessaan rakentaa sen Helenille ja helsinkiläisille.
Destia on Suomen suurin infra-alan palveluyhtiö ja osa kansainvälistä Colas-konsernia. Suunnittelemme, rakennamme ja kunnossapidämme yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätöntä infrastruktuuria kuten sähköverkkoja, siltoja, teitä ja ratoja. Kehitämme kaupunkeja, telematiikka- ja valaistusratkaisuja ja tarjoamme monipuolisia palveluja liikenteen ja infraomaisuuden hallintaan. Rakennamme huomisen infraa yli 1 600 destialaisen ainutlaatuisella infran tajulla. Vuonna 2021 liikevaihtomme oli noin 575 miljoonaa euroa. www.destia.fi
Suomalaiset ja kaupungistuminen
Suomalaiset ovat yhä enemmän kaupungistumisen trendin kohteena. Tämä kehitys on johtanut suuriin muutoksiin kaupunkien liikennejärjestelyissä ja infrastruktuurissa.
Kaupungistuminen tuo mukanaan uusia haasteita liikenteen ja ympäristön kannalta. Kasvava kaupunkiväestö vaatii parempia liikenneyhteyksiä, mutta samaan aikaan tarvitaan ratkaisuja, jotka vähentävät liikenteen päästöjä ja ruuhkia.
Suomalaiset ovat kuitenkin osoittaneet halukkuutta edistää kestävää kaupunkiliikennettä. Esimerkiksi pyöräilyn suosio on kasvanut huomattavasti viime vuosina, ja monet kaupungit ovat kehittäneet pyöräilyinfrastruktuuriaan vastaamaan tätä kysyntää.
Sähköautojen suosio on myös kasvussa Suomessa. Useat kaupungit ovat ottaneet käyttöön sähköautojen latausverkostoja ja edistäneet kestävän kaupunkiliikenteen ratkaisuja.
Suomessa on myös käynnissä useita hankkeita, jotka pyrkivät kehittämään kaupunkien liikenneinfrastruktuuria entistä kestävämmäksi. Esimerkiksi Helsingissä on käynnissä useita hankkeita, jotka pyrkivät edistämään kestävää liikkumista kaupungissa, kuten Kruunuvuorensilta, joka on Suomen suurin kevyen liikenteen silta.
Kaupungistuminen edellyttää jatkuvaa kehitystyötä, jotta voidaan vastata kaupunkiväestön kasvaviin liikennetarpeisiin ja samalla vähentää liikenteen haitallisia ympäristövaikutuksia.