Kaupunkiautoilu muuttuu – mutta niin muuttuvat monet muutkin asiat

Oletko koska viimeksi käynyt Tampereella? Tampereen keskusta on kokenut isoja muutoksia viimeisten vuosien aikana. Kaupunkiin on saatu kauan toivotut ratikat, ja lisäksi keskustaan on noussut uusi hotelli-kasino-jäähalli kompleksi. Tampere onkin yksi Suomen kasvukeskuksista, ja kovassa muutostilassa, mutta entä Suomi muuten?

Ennuste vuodelle 2040: Suomessa on vain kolme kaupunkiseutua, jotka kasvavat – muu maa näivettyy

Syntyvyyden nopea heikkeneminen muuttaa aiemmin kasvukeskuksiksi ennustettujen alueiden tulevaisuudennäkymiä. Vain Helsingin, Tampereen ja Turun seudut kasvavat selvästi vuoteen 2040 mennessä, kertoo uusi ennuste. MDI:n ennusteen mukaan 67,1 prosenttia suomalaisista asuu kymmenen kaupunkiseudun alueella vuonna 2040. Osuus on 1,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. Selvityksen mukaan pääkaupunkiseudun väestö kasvaa peräti 270000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Kun koko Suomen väestö kasvaa samaan aikaan vain 90000 asukkaalla, tämä merkitsee, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevan maan väki vähenee 180000 asukkaalla.

Kaupunkiseudut jakautuvat neljään kasvuluokkaan, Turku hätyyttelee Tampereen asemaa maan kakkosena

Tamperetta on perinteisesti pidetty Suomen itseoikeutettuna kakkoskasvukeskuksena, mutta uusien tietojen valossa tilanne on muuttumassa vuoteen 2040 mennessä. ”Selkeästi näyttää, että Turun seutu saavuttaa Tampereen seutua.” Tampereen ja Turun seudut ovat puolestaan Aron mukaan selvästi karistamassa kannoiltaan kolmannen kasvukorin eli Oulun ja Jyväskylän ja jossain määrin Kuopion seudun. Neljännen kasvukorin kaupunkiseuduilla Joensuussa, Vaasassa, Lahdessa kehitysnäkymät vaihtelevat.

Kiinteistösijoittajat ovat viime vuosina huokailleet, että Suomessa on pitkäaikaisen aluepolitiikkamme johdosta miljoona asuntoa väärässä paikassa. ”Tämä kaikki on ollut todella pitkään nähtävissä, mutta Suomessa on vaikeaa keskustella vaikeista asioista. Me voimme olla kaikki siihen syyllisiä”, Aro vastaa.

Kun asuntojen hinnat jatkavat halpenemistaan syrjäseuduilla, osaavan työvoiman saaminen näille seuduille ainakin omistusasuntoihin on Aron mukaan haastavaa. Hän vertaa harmitellen tilannetta Ruotsiin, jossa yhdyskuntarakenteen isot muutokset on toteutettu ajat sitten poliittisesti yhdessä keskustellen ja ratkaisuja hakien.

Ulkomaankaupan tulevaisuus ja satamat

Satamatoiminta käsittää satamanpidon, lastinkäsittelyn ja varastoinnin satamissa sekä matkustajaliikenteen palvelut. Ulkomaan merikuljetuksia hoidetaan Suomessa noin 50 sataman kautta. Valtaosa liikenteestä on kuitenkin keskittynyt suurimpiin satamiin.

Vuonna 2021 Suomen satamien ulkomaan tavaraliikenne oli yhteensä 94,1 miljoonaa tonnia. Tästä 82 prosenttia käsiteltiin kymmenessä suurimmassa satamassa. Tavaramäärä väheni 2,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuonna 2021 satamien kautta kulki 6,2 miljoonaa matkustajaa Suomen ja ulkomaiden välisessä liikenteessä. Pudotusta edelliseen vuoteen, jolloin matkustajamäärä oli 6,7 miljoonaa, oli 7 prosenttia. Matkustajamäärän lasku toista vuotta peräkkäin oli seurausta Covid 19 -pandemiasta. Satamissa käy vuosittain ulkomaanliikenteessä yhteensä noin 30 000 alusta.

Satamien kautta kulkee tavaraa ja matkustajia myös kotimaan vesiliikenteessä. Kotimaan tavaramäärä oli vuonna 2021 noin 4,8 miljoonaa tonnia, mikä oli 32 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena. Matkustajien kokonaismäärä vuonna 2020 oli 2,8 miljoonaa. Luku sisältää myös sisävesiliikenteen matkustajat, joita oli 186 600.

Tavaraliikenteestä hieman yli puolet on öljytuotteiden kuljetuksia Porvoon jalostamon ja Naantalin varastojen välillä sekä jakelua niistä muihin kotimaan polttoainevarastoihin.

Entä autoilu tulevaisuudessa?

Jos automyyjiltä kysytään autoilun tulevaisuudesta, niin saadaan yhtä monta epäilevää vastausta kuin on kontaktoituja automyyjiä. Kukaan ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta kaikki viittaa siihen, että tulevaisuuden autoilun tulisi olla päästötöntä. Eihän autoilu voi koskaan olla täysin päästötöntä, koska itse autojen valmistaminen kuormittaa luontoa ja koko maapalloa, mutta mikäli olemassa olevien autojen korit ja muut osat olisivat mahdollista tavalla tai toisella hyväksikäyttää myös tulevaisuuden autoissa, olisi niillä edes hieman pienempi luonnon kuormittavuus, kun kaikkia raaka-aineita ei tarvitsisi valmistaa aivan alkutekijöistään.

EU tason määräykset ja nykyinen yhteiskunta ovat kuitenkin poliitikkojen ja päättäjien suunnat antavat tekijät, ja sieltä syntyy myös ne autoilun suuntaviivat tulevaisuudelle. Millaista se autoilu oikeasti on, ja onko meillä varsinaisesti autoilua nykyisessä muodossaan ovat kysymyksiä, joihin vastausta saadaan odotella vielä pari vuosikymmentä.

Yksi esille tullut tulevaisuuden näkymä onkin, että tulevaisuudessa kaikki Euroopassa ajettavat autot ovat valmistettu Kiinassa, tämä koska Kiina omistaa suurimmat raaka-ainereservit uusien autojen valmistamiseksi. Tällä hetkellä vielä ainoastaan reilut 11% uusista Euroopassa myydyistä autoista ovat sähköautoja, mutta muutoksen pitäisi nopeutua tulevien vuosien aikana, ja ainakin jos tarkastelee autotehtaiden automallien kehitystä, voi tämä hyvinkin toteutua, jos vain autoja saadaan valmistettua tarpeellinen määrä.