Autoharrastus ei ole katoamassa edes sähköautojen tieltä, se on vain muuttamassa muotoaan, kehittymässä. Suomessa etäisyydet ovat tunnetusti pitkät, mikä selittää pitkälti Suomen nopeaa autoistumista. Monesti ajatellaan, että auto on lähinnä vain statussymboli, mutta tosiasiallisesti suurelle osalle suomalaisista auto on välttämätön kulkuväline. Erityisesti maaseudulla asuvien on käytännössä mahdoton liikkua, mikäli heillä ei ole omaa autoa. Monille ihmisistä auto on tietenkin paljon muutakin kuin vain kulkuväline. Monille autoharrastus tarkoittaa myös autojen keräilyä. Suomessa on valtava määrä museo-autojen harrastajia, joille iloa tuottaa vanhojen autojen lumo. Museoautot ovat lähes poikkeuksetta kauniimpia kuin uudet autot, jonka lisäksi niiden ajotuntuma on täysin erilainen kuin moderneilla autoilla. Museoautojen harrastajat järjestävät myös erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa on mahdollisuus tavata muita harrastajia.

Autourheilu on suosittu harrastus nuorten keskuudessa, koska monen nuoren ja lapsen silmissä piilee toive formula -1 kuskina. Vaikka ammattilaisuus ei onnistuisi, opettaa autoharrastus nuorille ja lapsille vastuullisuutta ja omiin kykyihin luottamista. Sähköautojen tullessa yhä enemmän yleisiksi saattaa autoharrastus muuttaa tulevaisuudessa muotoaan. Mutta yksi asia on varma: suomalaiset ovat luotu tien päälle. Uutuutena tähän kaikkeen on vielä tullut digitalisaation kautta F1-kuskienkin offseasonilla harrastama simulaatioajaminen. Sim racing on moderni ja kustannustehokas moottoriurheilun genre, jossa kilvanajo suoritetaan reaaliaikaisesti internetin välityksellä toisia ihmisiä vastaan. Sim racingia on harrastettu jo yli kaksikymmentä vuotta, mutta viime vuosina ajolaitteisto ja pelit ovat kehittyneet huimasti tarjoten todella realistisen ajokokemuksen.

Digitaalinen autourheilu on yksi autourheilun virallisista lajeista. Se on erittäin monipuolista ja edullista sekä yksi luontoystävällisimmistä moottoriurheilun muodoista, joka nimensä mukaisesti tapahtuu digitaalisesti, verkon välityksellä virtuaaliympäristössä, joten mukaan pääsee kotoa käsin. Laji mahdollistaa kaikkea, aina harrastamisesta ammattitason kilpailemiseen ja virkistävään hauskanpitoon. 

Laji tarjoaa harrastajille kattavan ja monipuolisen valikoiman niin laitteistojen (joko pelikonsolit tai tietokone) kuin lajienkin osalta. Autourheilun eri luokkia löytyy digitaalisesti esim. rallista, rallicrossista ja rata-autoilusta. 

Kilpailla voi ns. tavallisella peliohjaimella, mutta digitaaliseen autourheiluun yhdistetään vahvasti ratti-poljin-yhdistelmän käyttö, mahdollisimman todellisen ajokokemuksen aikaansaamiseksi. Halvimmillaan ratti-poljin-yhdistelmän saa muutamalla sadalla eurolla, mutta halutessaan lähes täysin realistisen ajotuntumaan, laitteet voivat maksaa tuhansia euroja. 

Ammattimaisimmalla tasolla digitaalisessa autourheilussa kilpaillaan internet-pohjaisella iRacing-simulaattorilla, joka edustaa uusinta simulaattoriteknologiaa. 

AKK:n alaisuudessa on tällä hetkellä FiSRA:n kanssa yhteistyössä järjestettävää kaksi suomenmestaruussarjaa sekä yksi CUP-sarja. Lisäksi Formula E-Series Finland ry järjestää Formula 1 pelillä ajettavaa kansallista kilpasarjaa.

Lisätiedot sarjoista alla olevista linkeistä:

• Digital Rallicross SM (iRacing)
• Digital Racing SM (iRacing)
• Digital Ralli CUP 2022 (Richard Burns Rally)
• Formula E-Series (Formula 1)

CUP- ja SM -arvosarjoissa Suomen parhaimmisto palkitaan AKK:n vuotuisessa palkintojenjakogaalassa eli Mestareiden Illassa. 

Autourheilu on meillä suomalaisilla verissä, ja olemme kautta aikojen fanittaneet kylmähermoisia kimiräikkösiä ja huipputaitavia arivatasia. Osa päätyy myös itse ratin taakse harrastamaan. Maailman myllerryksissä autourheilukin on muutosten pyörteissä – yhtenä esimerkkinä siitä on perinteisten lajien rinnalle noussut digitaalinen autourheilu.

Mistä tie autourheilun pariin tavallisimmin alkaa? ”Karting on se perinteisin laji, josta monet aloittavat autoiluharrastuksensa. Kartingin voi aloittaa jo hyvin nuorena, sillä harrasteluokkaan pääsee mukaan jo 6-vuotiaana. Lajin rinnalle on hiljattain noussut crosskart, joka vastaa kartingia, mutta sitä ajetaan sorapintaisella radalla. Yleensä lapsen autourheilun aloittaminen saa sysäyksen vanhempien kiinnostuksesta tai harrastuneisuudesta lajiin, ja monesti ratissa nähdään toisen tai kolmannen polven kuskeja”, kertoo AKK-Motorsport ry:n valmennuspäällikkö Tuomo Nikkola.

Iän karttuessa kuljettajalla on mahdollisuus valita oma lajinsa kiinnostuksen kohteidensa mukaan. Virallista ajokortti-ikääkään ei kaikkien lajien parissa tarvitse odotella. ”Esimerkiksi rallin ajamisen voi aloittaa erikoiskokeilla jo 15-vuotiaana, samoin rata-autoilun ja formulan”, kertoo Nikkola. Autourheilun lajikentällä on Nikkolan mukaan laaja tarjonta, eikä kaikkien tarvitse tavoitella formula ykkösiä: ”Lajeja on mahdollista harrastaa myös leppoisammassa harrastusmielessä ja kaikille löytyy kyllä sopivia lajeja ja sarjoja.”

Toki myös aikuisia harrastajia tulee mukaan autourheilun pariin. ”Osa on fanittanut autourheilua pitkään ja elämäntilanteen niin salliessa päättävät itse istua ratin taakse. Jonkin verran on myös sellaisia harrastajia, jotka ovat pitäneet taukoa ajamisesta ja palaavat sitten myöhäisemmällä iällä nuoruudenharrastuksen pariin”, valottaa Nikkola.

Sähköautot ja harrastamisen tulevaisuus

Tulevaisuus näyttää hieman synkältä ja kalliilta polttomoottoriautojen ystäville. Niitä ei enää kohta kai lainkaan valmisteta ja niiden käyttöverot tulevat entisestään nousemaan ja polttoaineen hinta samoin – taustalla ajatus hiilipohjaisten energimuotojen loppumisesta – joten tilalle on ollut pakko kehittää jotain uutta, kuten sähköautot.

Sähköautoista puhuttaessa tarkoitetaan akkusähköautoja, joiden kaikki ajamiseen tarvittava sähköenergia on varastoitu autossa oleviin akkuihin. Sähköautot olivat suosittuja autoilun alkuaikoina 1900-luvun alussa, jolloin polttomoottoriautot olivat usein kalliimpia, meluisampia ja epäluotettavampia kuin sähköautot. Sähköautot olivat jo silloin hiljaisia, helppokäyttöisiä ja päästöttömiä, ja varsinkin Yhdysvalloissa ne olivat paljon suositumpia kuin bensiini- tai höyrykäyttöiset autot.

EYK on julkaissut äskettäin liikenteen ja ympäristön raportointimekanismi (TERM) raportin. Sen keskeinen päätelmä on, että sähköautot ovat ilmastonmuutoksen ja ilmanlaadun kannalta selkeästi parempia kuin bensiini- tai dieselautot. Julkisuudessa esitetään toisinaan epäilyjä eikä olla varmoja sähköautojen ympäristöhyödyistä, mutta tieteessä asia on entistä selkeämpi. Vaikka Euroopan nykyisessä sähköenergiayhdistelmässä on edelleen paljon hiilestä saatavaa sähköä, hyöty on joka tapauksessa selkeä. Tämä hyöty kasvaa tulevaisuudessa entisestään, kun uusiutuvaa energiaa käytetään Euroopassa yhä enemmän.

Tämä on myös ensimmäisiä raportteja, joissa on kiertotalouden näkökulma sähköautokeskusteluun ja kiinnitetään paljon huomiota uudelleenkäyttöön, uudelleenvalmistukseen ja kierrättämiseen. Sähköautojen vaikutuksista elinkaarensa aikana on tehty paljon tieteellisiä tutkimuksia. EYK:ssa tämä tieto on koottu ja annettu laajemman yleisön saataville. Sähköautojen ja niiden osien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä on parannettava, jotta niiden tuotannon vaikutus ympäristöön voitaisiin minimoida. Elinkaaren loppuvaihe on erityisen tärkeä sähköautojen osalta. Niissä on paljon metalleja ja muita kriittisiä raaka-aineita, joiden käsittely voi kuluttaa suuria määriä energiaa ja joiden tuotannossa käytetään joskus myrkyllisiä aineita. Olisi siis erittäin hyödyllistä, että ne pystyttäisiin ottamaan talteen nykyisistä autoista ja käyttämään uudelleen. Jos pystymme ottamaan akun kaltaisen kokonaisen komponentin ja käyttämään sitä eri tarkoitukseen, se voi todella vähentää yleistä ympäristövaikutusta huomattavasti.

Kesäkuussa 2021 Suomessa rekisteröitiin enemmän uusia täyssähköautoja kuin uusia dieselautoja. Nyt on selvästi siirrytty uuteen aikakauteen, sillä vielä vuonna 2019 dieseleitä rekisteröitiin yhden kuukauden aikana lähes yhtä monta kuin sähköautoja koko vuoden aikana. Lataushybridit alkoivat kirittää dieselejä jo vuoden 2020 alussa, ja nyt sähköautot ovat nousemassa samaan asemaan. Muutos on ollut hurja, ja lähivuosina muutoksen vauhti vaan kiihtyy. Muutoksen takana ovat ympäristöasiat ja luonnon tulevaisuus.

Tulevaisuus tuo varmasti paljon muutoksia sekä autoiluun kokonaisuudessaan, autourheiluun sekä näihin SIM-ajokisoihin, mutta se on varmaa, että tavalla tai toisella tulevat ihmiset tulevaisuudessakin matkustamaan paikasta toiseen sekä yksin, kaksin tai isommissa joukoissa – mikä se liikenneväline on 2100-luvulla, sitä ei vielä tiedä kukaan.