Kuka tietää minkälaiset autot meillä on 2050-luvulla? Euroopan tavoitteet liikenteen päästöjen suhteen tuovat melkoiset paineet jokaiselle Euroopan maalle. Kun samalla maaltamuutto lisääntyy ja kaupungit kasvavat on pohja uusille ongelmille valmis. Lisäksi tilastollinen fakta Afrikan väkiluvun nopeasta kasvusta ja sieltä suuntautuvasta kasvavasta väestön muuttoliikkeestä Eurooppaan, tuo omia haasteitaan kasvaville kaupungeille. Monissa tutkimuksissa onkin jo väläytelty tulevaisuudessa yksityisautoilun loppumista, tai vähintäänkin tulemista niin kalliiksi, että vain todella varakkailla siihen on varaa. Palataan siis osittain autoilun alkuaikoihin.
Yksityisyys muuttuu ja rajoitttuu
Mutta samalla kun yksityisautoilulle tulee uusia haasteita tai maksuja, julkisen liikenteen on pakko kehittyä. Eikä kaikki kehitys tule vain rautatien tai isojen kulkuvälineiden kautta, vaan automaattiset, itsestään liikkuvat paikalliset kulkuvälineet tulevat kehittymään ja varmasti lisääntymään. Jo nyt on ympäri maailman pieniä testiajoja ja testialueita käytössä, joilla on pienimuotoista automaattista palveluliikennettä.
Eikä vain liikenne vaan tottakai moni muukin asia tulee muuttumaan tulevien vuosikymmenten aikana Euroopassa. Yksi asia, joka esimerkiksi Suomessa on jo hyvin rajoittunutta on tupakointi. Mutta mitä eteläisempään Eurooppaan tai itään ollaan menossa, huomataan, ettei tilanne ole kaikilla Euroopankaan alueilla sama. Mutta se on varma, että tupakoinnista tulee entistä rajatumpaa, ja olisikin jo nyt järkevää kokeilla lopettamista, ennen kuin se on pakollista.
Esimerkiksi nikotiinipussit ovat todistaneet tehonsa tupakoinnin lopettamisessa. Euroopan maiden ikääntyminen ja syntyvyyden madaltuminen tarkoittavat sitä, että meidän on elettävä entistä pidempään, jotta yhteiskunnat pysyvät liikkeellä – tai vastaavasti saatava aktiivisia maahanmuuttajia, jotka oikeasti haluavat tulla tekemään töitä – tupakointi on yllättävänkin suuri tekijä ennenaikaisissa kuolemissa. Tupakointi aiheuttaa maailmassa vuosittain noin 7 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Suomessa tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee joka vuosi noin 4 000 ihmistä. Vuonna 2017 suomalaisista työikäisistä miehistä 15 ja naisista 12 prosenttia tupakoi päivittäin.
Yksityisyys Euroopassa
Eurooppalainen yksityisyys on muuten testattu nyt amerikkalaisten nettijättien kuten esimerkiksi Googlen ja Facebookin puolelta, ja vastauksena on, että eurooppalainen yksityisyys on huomattavasti yksityisempi kuin amerikkalainen. Tämä on jo nyt johtanut ongelmiin maailmanlaajuista mainosverkkojen kanssa ja moni asia on vielä vuoden 2020 lopulla ratkaisemattta.
Tämä kansainvälinen toiminta on tuonut Eurooppaan näiden jättien isoja tietovarastoja. Suomikin on silti saanut osansa pilvipalvelujen buumista, joka pakottaa pystyttämään datakeskuksia jatkuvasti lisää. Microsoft on rakentanut datakeskuksen Suomeen, ja äskettäin saksalainen Hetzner Online kertoi valinneensa Tuusulan uuden datakeskuksensa sijaintipaikaksi. Facebookin ensimmäinen Euroopan-datakeskus sijaitsee Luulajassa, Ruotsissa.
Iso kysymysmerkki: Afrikka
On laskettu että Euroopan väkiluku ei kasvaisi enää sisäisesti. Vaan se laskisi jopa alle 710 miljoonaan 2050-lukuun mentäessä, eli reilulla 30 miljoonalla ihmisellä. EU:ssa on 27 maata ja näissä noin 450 miljoonaa ihmistä. Jos esimerkiksi Turkki pääsee jäseneksi, tuo se jo yksin tullessaan noin 80 miljoonaa EU-kansalaista lisää… mutta näissä luvuissa ei ole huomioitu Afrikan kehitystä. Kun huomioidaan että 1950-luvulla Saharan eteläpuolinen Afrikka elätti vain noin 180 miljoonaa ihmistä, niin vuoteen 2050 mennessä on laskettu että hallitsematon väestönkasvu kasvattaa Afrikan väestön 2,2 miljardiin ja aivan varmasti sama väestönkasvu ajaa entistä useamman afrikkalaisen hakemaan ”parempaa” elämää Euroopasta. Vaikka maahanmuutto eurooppalaisille on sekä mahdollisuus että välttämättömyys, on sen tuleva määrä oleva todella suuri. Pienenä esimerkkinä ävuonna 2016 Nigeristä Libyaan pyrki Saharan aavikon halki noin 300 000 ihmistä, kaikilla mielessä pääsy Eurooppaan.
Euroopan suunnittelemat investoinnit Afrikan koulutukseen, ammatilliseen opetukseen ja jopa infrastruktuuriin eivät tule riittämään sellaisen talouskasvun saavuttamiseksi, joka tarvittaisiin paikallisesti käyttämään seuraava sukupolvi afrikkalaista työvoimaa, kirjoittajat väittävät.
Eurooppa yrittää padota maaahanmuuttoa kahdella keinolla. Ensinnäkin eräänlaisella Marshall-avulla”, joka yrittää pureutua muuttoliikkeiden juurisyihin, toisekseen paremmalla rajakontrollilla muilla teknisissä konsteilla. Tutkijoiden mukaan kumpikaan strategia ei toimi.