Moottorin sähköautojen talvitestissä selvitettiin, kuinka nopeasti eri automallit latautuvat koleassa säässä. Lataustehoissa ja nopeuksissa on isoja automallikohtaisia eroja, mutta vielä merkittävämpää on se, kuinka pitkälle tyypillisen 25 minuutin mittaisen latauspysähdyksen jälkeen pääsee.
Autoliiton ja sen norjalaisen sisarjärjestö NAF:n solmima yhteistyösopimus tuo NAF:n toteuttaman maailman suurimman sähköautojen testausohjelman tietokannan ja tulokset Autoliiton ja sen julkaiseman Moottorin käyttöön. Testin toinen osa, jossa vertaillaan eri sähköautomallien lataustehoja ja -nopeutta, julkaistaan keskiviikkona 23.3. ilmestyvässä Moottorin numerossa 4/2022.
Latausnopeus ja matka, joka yhdellä latauksella voidaan ajaa, ovat olennaisia asioita sähköauton käytettävyyttä arvioitaessa. Nyt Moottorissa julkaistavassa lataustestissä oli mukana samat 31 automallia kuin aiemmassa toimintamatkatestissä. Tosin kuuden automallin kaksi- ja nelivetoversioita ei testattu erikseen, vaan kaksivetoisiin pätee nelivetoisten rinnakkaismallien lataustulokset.
Latausnopeuksia arvioitaessa kävi ilmi, että kaikki mukana olevat autot latautuivat selvästi kesäolosuhteita hitaammin, vaikka lämpötila kokeiden aikana oli vain -1 astetta. Akun lämpötila vaikuttaa siihen, kuinka hyvin se pystyy ottamaan virtaa vastaan. Positiivista oli akun esilämmitysmahdollisuuden yleistyminen jo seitsemän automerkin autoihin.
Ensimmäisessä vaiheessa testattiin kuinka nopeasti autot latautuvat suurteholatauksessa 10 % varauksesta 80 %:iin. Audi e-tron GT ja Porsche Taycan Cross Turismo olivat tässä testissä omassa luokassaan noin 20 minuutin tuloksella. Heikointa antia tarjosi kiinalainen Xpeng P7 yli tunnin latauksella.
Koska akkujen kapasiteetti vaihtelee eri autojen välillä, tärkeä mittari on se, kuinka paljon tietyn mittaisella latauksella saadaan ajokilometrejä.
– Laskimme testissä, kuinka pitkän matkan kullakin autolla voi ajaa 25 minuutin latauksella. Siinä missä testin parhaaseen autoon saatiin ladattua tuossa ajassa yli 350 kilometriä, häntäpää jäi alle 150 kilometrin. Merkillepantavaa testituloksissa on se, ettei latausnopeus ole välttämättä suoraan verrannollinen auton hankintahintaan, testin suomenkielisestä toteutuksesta vastaava Moottorin toimituspäällikkö Jussi Saarinen
Lataustestin kolmannessa vaiheessa mitattiin puolestaan, kuinka kauan autoja pitää ladata, jotta voidaan ajaa 200 kilometrin matka. Tulokset vaihtelivat kymmenestä noin 40 minuuttiin.
– Latauksen teho ja nopeus ovat ominaisuuksia, joiden merkitys konkretisoituu autoilijalle yksinkertaisesti siinä, kuinka monta ajokilometriä autoon saadaan lisää tietyn ajan kuluessa. Valtaosa suomalaisista latauspisteistä perustuu minuuttiveloitukseen. Latauksesta siis kertyy laskua sen verran kuin auto ajallisesti on latauksessa. Kuluttajan näkökulmasta minuuttiveloitus on ongelmallinen, koska auton akuston lisäksi lataustehoon vaikuttaa sähköverkon muu kuormitus. Kuluttaja ei voi koskaan tietää etukäteen, paljonko virtaa esimerkiksi kymmenellä eurolla saa, Moottorin päätoimittaja Eila Parviainen
Uutinen sähköautotestiin liittyen löytyy tästä linkistä.
Testatut autot
Audi Q4 40 e-tron | Nio ES8 |
Audi Q4 50 e-tron Quattro | Opel Mokka-e 136 aut. |
Audi e-tron GT 60 Quattro | Peugeot e-2008 50 kWh 136 aut. |
BMW i4 M50 Supercharged | Polestar 2 Long Range Single Motor |
BMW iX xDrive40 Fully Charged | Polestar 2 Long Range Dual Motor |
BMW iX xDrive50 | Porsche Taycan 4 Cross Turismo |
BYD Tang | Škoda Enyaq 80 iV |
Cupra Born 150 kW 58 kWh | Škoda Enyaq 80x 4×4 iV |
Hyundai Ioniq 5 73 kWh | Tesla Model 3 Standard Range |
Hyundai Ioniq 5 73 kWh AWD | Tesla Model 3 Long Range Dual Motor |
Kia EV6 RWD 77 kWh | Tesla Model Y Long Range Dual Motor |
Kia EV6 AWD 77 kWh | Volkswagen ID.3 Pro S 150 kW |
Mercedes-Benz EQA 250 | Volkswagen ID.4 Pro Performance 150 kW |
Mercedes-Benz EQB 350 4Matic | Volkswagen ID.4 GTX Dual Motor AWD |
Mercedes-Benz EQS 580 4Matic | Volvo C40 Recharge Twin |
Xpeng P7 High Performance |