Millainen on auto, jos puhutaan cityautosta? Onko silloin kyse keskieurooppalaisittain pienistä Fiat ja Peugeot tyyppisistä ratkaisuista, vai Toyota tai Kian tyyppisistä pikkukopperoista. Jos kyse on kuitenkin enemmän kulttuurillinen voisi selityksen löytää tätä kautta, mutta todennäköisempää on kyse yksinkertaisesti tilasta – isossa eurooppalaisessa kaupungissa, jossa asuu miljoonia ihmisiä, siellä asuvat ihmiset eivät kovin mielellään halua omistaa isompaa autoa. Isompi auto vie tilaa sekä kodin parkkipaikasta, liikenteessä ja myös kuluttaa enemmän. Miksi sitten on syntynyt ns. citymaasturit, jotka ovat selkeästi isompia kuin edellä mainitut pikkuautot, ja ne erottavat vanhoista citymaastureista lähinnä niiden paremmat tekniset ominaisuudet pois lukien neliveto. Neliveto on nykyaikaisen kaupungin mittapuiden mukaan aivan turha.
Mutta jos pikkuautot eli cityautot ovat tulleet tarpeeseen, niin samalla tavalla uudet pikakasinot ovat tuoneet nettikasinoiden markkinoille uuden, nopeamman tavan pelaamiselle. Pikakasinon idea on yksinkertainen. Pikakasino mahdollistaa pelaajille entistä nopeamman tavan päästä varsinaisten pelien kanssa tekemisiin ohittamalla periaatteessa pakollinen rekisteröinti.
Rekisteröinnin tarkoituksena on saada uudesta asiakkaasta kaikki tarpeellinen tieto, jolla pelaaja voidaan tunnistaa. Nyt pikakasinot ovat luoneet yhteiskumppanin kuten ruotsalaisen Trustlyn kanssa menetelmän, missä pelaaja maksaa suoraan Trustlylle, joka antaa pikakasinolla maksun yhteydessä tarpeelliset tunnistetiedot pelaajasta. Pelaajalle tämä tarkoittaa muun muassa sitä, ettei pelaajan tarvitse antaa nettikasinolle omaa sähköpostia, jota tarvittaisiin esimerkiksi nettikasinon suoramarkkinoinnin mahdollistamiseksi. Pikakasinot eivät siis pysty suoraan markkinoimaan pelaajille, mutta monilla nettikasinoilla on nykyään myös erilaisia hybridimalleja, joiden kautta pelaaja voi kertoa itsestään myöhemmin enemmän ja luoda oman profiilinsa.
Pikana jokapaikkaan
Nykyihmisellä on aina kiire joka paikkaan, joten myös autojen pitää toimia nopeammin, varmemmin ja entistä myös ympäristöystävällisemmin. Tämän seurauksena kautta koko autoteollisuuden autot ovat pienentyneet kooltaan ja tulleet ympäristön kannalta paremmiksi sitä kautta, että vanhojen polttomoottoreiden tilalle on tullut sähkömoottori, joko sellaisenaan tai yhdistelmänä sähkö+bensa eli hybridi. Lisäksi ovat luonnollisesti myös erilaiset kaasumoottoriautot ja niihin siirtyminen jopa yksityishenkilönä moottorimuutoksen kautta.
Pikana liikkuminen tarkoittaa monesti kyllä julkisenliikenteen parantamista, sillä isoissa suurkaupungeissa kuten Lontoo, Pariisi tai vaikkapa Berliini tai Madrid, olisi aivan mahdotonta liikkua paikasta toiseen ilman toimivaa ja monipuolista julkista liikennettä. Suomessa on vähemmän ihmisiä, laaja maa ja pitkät välimatkat, eikä todellisia isoja kaupunkeja, joten Suomessa julkisen liikenteen kehittäminen isossa mittakaavassa on monesti haasteellisempaa kuin muissa Euroopan maissa, joissa on enemmän asukkaita ja sitä enemmän myös matkustajia – rakennettiinhan Intiaankin rautatie ennätysvauhdilla mutta siellä matkustajia on satoja miljoonia.
Cityautoilun tulevaisuus
Seuraavien vuosikymmenten aikana eurooppalainen autoilu tulee muuttumaan rajusti. Muutokseen johtaa kaksi suurta suuntaa. Toinen suunnista on EU:n ajavat päästörajat, jotka ajavat autotehtaat rakentamaan sähköautoja ja valtioiden jopa kieltämään vähitellen polttomoottoriautojen käyttö. Toinen ehkä vielä suurempi muutosta ajava voima on autotehtaiden suuntaus edetä kohti itsestään ajavia autoja. Jo nyt autoissa on paljon kuskia avustavia ominaisuuksia. Autot pysähtyvät vaaran tullessa itsestään, autot voivat parkkeerata itsestään ja autot avustavat kuskia myös moottoritielle esimerkiksi pysymään omalla kaistallaan jopa kaareissa ajettaessa, joten teknisesti itsestään ajava auto ei ole enää tieteiskirjallisuutta. Enemmän kysymys on kaupunkien ja maiden infrasta, miten sitä pitää kehittää vastaamaan tällaiset kulkuneuvot, joissa ei ole enää edes rattia. Sitä ennen jo Euroopan maiden pitää löytää ratkaisu tulevien vuosien mukana tuleviin sähköntarpeen kasvuun, joka syntyy suoranaisesti lisääntyvästä sähköautojen määrästä. Esimerkiksi teiden on suunniteltu jatkossa pystyvän lataamaan autoa ajaessa ja teiden omistajat laskuttavat sitten autoja ja niiden kuljettajia automaattisesti metrin tarkkuudella.
Millainen on siis cityautoilu 2050-luvulla, ja onko meillä kuskeja lainkaan?