Kaupunkiautoilu muuttuu – 5 kohtaa joista huomaat eron

Oletko miettinyt menneitä vuosia, ja siten kuinka autoilu on vaihvihkaa muuttunut. Jos olet nuorempi aikuinen, et varmasti ole huomannut kovinkaan suurta muutosta, mutta jos olet jo ajanut useampia vuosia, olet varmasti huomannut joitakin selkeitä muutoksia. Osa muutoksista on positiivisia ja osa sitten vähemmän positiivisia.

Sähkönkulutus lisääntyy

Puhutaan autoista ja hiilidioksidipäästöistä kuinka paljon tahansa, niin tosiasia on, että jokaisen auton valmistaminen tuottaa hiilidioksia ilmaan. Ja jos Suomessa on virallisena tavoitteena siirtyä täysin päästöttömää autoiluun vuoteen 2045 mennessä, on meillä tavallaan jo kiire muuttaa autokantaamme sekä asenteitamme.

Asenteet onkin se suurin juttu monen muutoksen suhteen. Se on vähän sama kuin saatamme kauhistella CBD-öljyjä sen jälkeen kun kuulemme että se onkin hampuista saatavaa öljyä, ennenkuin otamme asioista selkoa. Lue lisää jos itse haluat tietää, mitä CBD-tuotteet oikeasti ovat, ja mitä hyötyä näistä luonnontuotteista voi meille kiireellisille kaupunkilaisille olla.

Asenteisiin liittyy myös ajatus autojen sähkönkulutuksesta. Totta on, että siirryttäessä entistä enemmän sähköautoiluun, joudumme asentelemaan omiin taloihimme ja kerrostalojen parkkialueille uusia latauspaikkoja jokaiselle autolle, ja siitä syntyy sekä kustannuksia, että myös lisääntyvää sähköntarvetta. Mutta entäpä siinä vaiheessa kun tiestömme muutetaan sähköä autoihin lataavaksi? Se ei ole nimittäin mitään tieteiskirjallisuutta tai -elokuvaa vaan Suomessakin Trafi ja Väylävirasto ovat oikeasti tehneet laskelmia tätä ajatellen. Puhutaan jopa tieverkon sähköistämisestä 2030-luvulla.

Sähköistäminen vähentäisi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja liittyy siten kiinteästi valtion ilmastotavoitteisiin: Suomi haluaa puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä, saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja nollata liikenteen päästöt kokonaan vuoteen 2045 mennessä.

Väylävirasto

Autoista tulee pienempiä

Jo nyt tieliikenteessä liikkuu sekä mopoautoja että kevytautoja ja paljon näistä hieman isompia ns. pikkuautoja, jotka ovat hyviä kaupunkiajossa, mutta jotka pidemmällä matka-ajolla eivät pääse parhaimmilleen. Aina liikenteessä on ollut kaikenkokoisia autoja, mutta kansan vaurastuessa alkaa olla vakio, että perheessä on kaksi autoa. Näistä autoista yleensä toinen on se pieni, ja toinen isompi.

Suomessa oli nyt kesäkuun lopussa noin 3,6 miljoonaa rekisteröityä henkilöautoa ja niistä liikenteessä oli 2,8 miljoonaa autoa, jotka jakaantuivat käyttövoimansa kautta:

Bensiini 1 954 985 kpl (70,1 %)
Diesel 777 351 kpl (27,9 %)
Sähkö 6 432 kpl (0,2 %)
Kaasu 11 143 kpl (0,4 %)
Ladattavat hybridit 33 883 kpl (1,2 %)
Korkeaseosetanoli eli flexfuel 4 393 kpl (0,2 %)
Vety 1 kpl (0,0 %)
Muu 83 kpl (0,0 %)

Olemme siis vielä pitkän matkaa siitä, että autoistamme edes suurin osa olisi sähkö tms autoja. Minkälaisella valtion tuella mahdollistetaan siirtyminen bensiini- ja dieselautoista sähköautoihin, vai tapahtuuko muutos luonnollisen poistuman kautta, kun uusia polttomoottoriautoja ei enää saa myydä?

Kaupungin keskustat hiljenevät

Hiljentymisellä emme tarkoita sitä, että liikenne vähenisi vaan sitä, että autot muuttuvat vähitellen kohti sähkövoimaa, jolloin autoliikenteestä ei enää koidu sitä samaa meluhaittaa kuin tähän mennessä. Se myös lisää liikenteessä vaadittavaa varovaisuutta muilta liikenteessä liikkujilta. Nyt ei kävelijä enää kuule auton tuloja, joten kävelijän pitää olla entistä tarkkaavaisempi ylittäessään tietä, varsinkin jos ei ole suojatietä käytettävissä. Itseasiassa pyöräilijäitä ja kävelijöiltä on kysytty asiasta ja vastanneista 44 prosenttia on sitä mieltä, että sähköautoista ja -busseista pitäisi tehdä äänekkäämpiä, jotta ne olisi helpompi havaita liikenteessä.

Huoltoasemat näivettyvät entisestään

Kuinka monta palvelevaa huoltoasemaa teidän lähellä on? Meillä on yksi. Mitä luulette näille huoltoasemille tapahtuvan kun ensistä suurempi osa autoista muuttuu sähkökäyttöisiksi? Kuitenkin osa näiden huoltoasemien liikevaihdoista tulee polttoaineen myynnistä, ja kun se loppuu, on huoltamoilla vaikeata kehittää sen tilalle uutta liiketoimintaa.

Vuodesta 2008 lähtien huoltoasemien kokonaismäärä on laskenut joka vuosi ja vuoden 2016 lopussa oltiin lukumäärässä 1 857, vuonna 2017 luku oli 1 848, ja parhaimmillaan huoltoasemia on Suomessa ollut yli 2000.

Kaikki eivät halua omistaa autoa

Vähitellen autoiluun tulee Suomessakin yhteiskäyttöä enemmän kuin mitä nyt on saatavilla. Suomi on kylläkin harvaanasuttu maa ja meillä on vähän ihmisiä, joten yhteiskäyttö ei välttämättä nouse samaa nopeutta kuin tiuhemmin asutuissa Euroopan maissa. Monet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että auton omistaminen ei ole enää niin suuri tavoite, kuin mitä se aiempina vuosikymmeninä on ollut. Autoista tehdään nykyään myös sopimuksia, jotka sisältävät kaikki huollot ja renkaanvaihdot yms. Kuskin harteille jäävät vain tankkaukset, ja sopimusajan päätteeksi auto palautetaan autoliikkeeseen – kyseessä on eräänlainen yksityisleasing ratkaisu – auton käytöstä maksetaan, mutta sitä ei omisteta missään vaiheessa.