Suomalaisten ajokuntoa alentaa eniten väsymys​

Ajokunnon tarkkailu on hyvä rutiini jokaiselle kuljettajalle ikään katsomatta. Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva

Viidesosa kuljettajista kertoi arvioivansa omaa ajokuntoaan lähes aina ennen kuin lähtee autoilemaan.  Liikenneturva kannustaa ottamaan ajokunnon tarkkailun tavaksi: se on hyvä rutiini iästä riippumatta. Autoa ei pidä lähteä ajamaan, jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, kovin väsyneeltä tai tokkuraiselta.

Liikenneturva selvitti suomalaisten kokemuksia ajokunnosta kyselytutkimuksella*. Väsymys oli ylivoimaisesti yleisin syy oman ajokunnon epäilyyn. Autoilevista vastaajista kolmasosa oli ollut kyselyä edeltäneen vuoden aikana epävarma omasta ajokunnostaan väsymyksen takia. Kuudesosalle epävarmuutta oli aiheuttanut päihteiden käyttö. Huolta olivat aiheuttaneet myös voimakas tunnetila, lyhytaikainen sairastaminen, stressi ja lääkitys.    

”Ajokunto voi heikentyä hetkellisesti flunssan, lääkkeiden, alkoholin, väsymyksen tai voimakkaiden tunnetilojen takia. Myös stressi tai matala mieli voivat nakertaa ajokuntoa. Jos olo on yhtään huono, on ajamiset parempi jättää väliin tai käyttää toista kulkutapaa”, tähdentää Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski.

Kuvassa graafi Liikenneturvan kyselyn tuloksista jossa joka kolmas on ollut epävarma ajokunnostaan väsymyksen takia.

Moni ajaa vaikkei saisi

Joka viides Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kuljettajista oli huomannut edeltäneen vuoden aikana, että ajokunto oli ollut niin heikentynyt, että ajaminen olisi kannattanut jättää väliin. Kolmasosa vastanneista oli huomannut tilan jo ennen ajoa, eikä ollut lähtenyt ajamaan. Yleisin syy näin heikkoon ajokuntoon oli jälleen ollut väsymys.

”Jokaisen kuljettajan vastuulla on tarkkailla omaa ajokuntoaan. Tämä pitää sisällään niin väsymyksen kuin esimerkiksi ajamista haittaavat lääkkeet. Lääkäriltä, apteekista ja pakkausselosteesta saa tietoa lääkkeen vaikutuksista ajamiseen. Lääkkeiden yhteisvaikutuksiakaan ei pidä unohtaa. Uuden lääkkeen vaikutuksia pitää aina tunnustella ennen rattiin menoa. Jos lääkitys aiheuttaa ongelmia, niistä kannattaa keskustella lääkärin kanssa”, Koski vinkkaa.

Kuvassa graafi Liikenneturvan kyselystä, joka viides kuljettaja arvioi ajokuntoaan lähes aina

Huomio oman ajokunnon tarkkailuun

Väsyneenä tai huonovointisena ajamista voi ennaltaehkäistä. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kuljettajista 40 prosenttia oli aikatauluttanut menoja niin, että kulkee virkeimmillään. Yli kolmasosa on kiinnittänyt huomiota yöunen laatuun ja riittävyyteen. Viidesosa on lisännyt kävelyä ja pyöräilyä, jotta terveydentila kohenisi yleisesti. Moni on myös vaihtanut kulkutapaa, jos olo ei ole ollut hyvä.

”Tässä on jo hyvin paljon vinkkejä siihen, miten ajokunnostaan voi pitää huolta. Myöskään lääkärille tai terveydenhuollon ammattilaiselle menoa ei kannata kaihtaa. Jos ajokunnon heikentyminen johtuu sairaudesta, hyvä hoitotasapaino ylläpitää usein myös ajokuntoa”, Koski summaa.

Kuvassa graafi kuljettajan ajoonlähtötarkastuksesta. Ajokunnon tarkkailu on hyvä tapa jokaiselle kuljettajalle ikään katsomatta.